käyttäjätutkimus ja menetelmät yms.

(Moduuli 6)

Viikon aihe oli mielestäni hyvin mielenkiintoinen, koska olen ylipäätänsä kiinnostunut ja itsekkin otan yleensä osaa käyttäjätutkimuksessa. Yleensä kylläkin käyttäjänä. Ennen tämän blogin tekemistäkin olin käyttäjä testaajana pelissä, joihin kenelläkään muulla ei vielä ollut käyttöoikeutta. Toisin sanoen olin Alpha testaaja. Käyttäjä tutkimuksen tärkeys on mielestäni hyvin korkealla, koska yleensä tulee juurikin erilaisia pelejä ja tuotteita. Nämä eivät ole käyttäjien mieleen yhtään, ja ne saavat vain huonon maineen. Tästä peli esimerkkinä olisi Fallout 76, joka on saanut todella paljon huonoa mainetta lähiaikoina.

Nimenomaan käyttäjien ymmärtäminen ja heidän mielen ymmärtäminen ovat pääkohtia, joiden avulla saadaan selville, että minkälaiset ihmiset tuotteesta ovat kiinnostuneita ja kuinka menestynyt idea todella olisi. Käyttäjätutkimusta pitäisi juurikin käydä läpi arkipsykologian avulla, kuten diassa mainitaa, koska yleisesti käyttäjä käyttää tuotetta arkipäiväisessä elämässä, jolloin suurin kohokohta käytölle voi olla mukavuus. Tutkittavien valinnassa on diassa mainittu neljä hyvää kohtaa. Eli ikä, ammatti, ajankäyttö ja muuta (sukupuoli, vammat yms.). Näitä asioita yleensä katsotaan, kun käyttäjätestausta tehdään, koska se antaa kuvan että minkälaiset ihmiset tuotteesta tykkäävät.

Menetelmät voivat olla niinkin yksinkertaisia, että valitaan satunnaisesti käyttäjiä, ja katsotaan mitä mieltä he olevat. Mutta mihin olen yleensä itse tottunut yllättäen pelien kautta on että käyttäjät osallistuvat testaajien hakuun, ja näistä halukkaista joko kaikille tai joillekkin valituille annetaan pääsy varhaiseen vaiheeseen peliä ennen muita ja heidän mielipidettä kysytään testaus vaiheen jälkeen (yleensä noin neljä päivää). Viimeisessä dia paketissa eli "missä käyttäjä" mieleeni painui kuva, jossa verrataan eri käsitteitä. Tässä on kuvattu tuotteen tuottamista eri tavoilla, joka on mielestäni hyvä esimerkki eli kehitys omaan käyttöön, jossa käyttäjät ja kehittäjät ovat tiedossa kokoajan. Sopimuspohjainen kehitys, jossa käyttäjän tarve on tiedossa kokoajan, mutta ei välttämättä tiedetä, että miten se toteutetaan vielä. Ja viimeiseksi tuotekehitys, jossa kehittäjät ovat tiedossa kokoajan, mutta käyttäjät eivät ole, kuten yleensä pelien tuotannossa.

Mielestäni mielenkiintoinen viikko kuten yleensä näin loppupuolella.